lauantai 17. syyskuuta 2011

omannoman.

Tuntuu uskomattoman karulta olla Suomessa. Sain nimittäin kutsun megabileisiin täksi päiväksi, mutta koska en osaa teleportata, menee koko partyt sivu suun :(
kyseessä siis olisi ollut parin Österreich-kaverin 18v-synttärit.
blöööööööd......

maanantai 11. heinäkuuta 2011

hoiiii

Öööööö en sitten hirveemmin kertoillut tässä Pariisista ja silleen :-----DD Kyllä mulla oli ajatuksissa, ja melkein jopa meinasin toteuttaa!
Niin lähden tosiaan tänään. Lento klo 13:00 Itävallan aikaa, himassa olen viiden maissa. Auweeeeh...
Mulla tulee ihan älyttömän ikävä kaikkia täällä.
Ehkä pistän vielä jotain kuvia ja näin... esim Pariisista, Abschiedspartyista (meillä oli.... 3? 4?)
Katsotaan.
Mutta enkös sanonutkin, etten ole koskaan ollut hyvä päiväkirjailussa? x)
Mun laukku painaa 22,3 kg. Aika hyvä??

Löysin muuten lennon, joka maksaa Helsingistä Müncheniin 95e. Münchenistä Dornbirniin ajaa kai runsaan tunnin... x) monilla mun Itävallan kavereista on ajokortit....

torstai 9. kesäkuuta 2011

turhuuspostaus

Teen etiikan portfoliota, ja törmäsin hesarin sivuilla älyttömän näköiseen artikkeliin

"Ilmaan kimmonnut karhu tappoi kaksi Kanadassa"

Tschuldigung, mutta kuka keksii vakavissaan tollasen otsikon? Ihan sen takia oli pakko lisätä se kuolema-aihepiiriin, vaikka mulla onkin jo älyttömästi liitteitä siihen. Aika mielenkiintosta: kimpoileekohan ne karhut siellä useinkin ympäriinsä...?
Hajoilin myös kommenteille:

"HS-onlinen alkuperäinen otsikko oli paljon lennokkaampi: "Lentävä karhu tappoi kaksi Kanadassa""

"Assosioin otsikon perusteella että Kanadassa karhut silloin tällöin kimpoilevat maan pinnasta. Ja tällä kertaa sitten oli sattunut osumaan autoon ponnahdellessaan.. "

"otsikkoa vielä vääntää niin näillä sana muodoillahan sitten seuraava katuun kaatuva voidaan otsikoida "asfaltti tappoi". ei se karhu mitään tappanut."

""Viaton lentävä karhunraato surmasi autoilijan ja kyydissä olleen" "


Mun kaikki kuolinuutiset on jotenkin luokkaa ö. Matkalaukkuun pakattu ruumis, Australian Planking-kuolema, kattolumivyöryjä, mutavyöryjä.
Ja nyt epämääräisesti liitelevä karhunraato. Mitäköhän Prof. Peter tykkää :'D

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Hah

Meidän uusi liesi on cool. Vesi kiehuu kahdessakymmenessä sekunnissa. Ainoa ongelma on, että mun Frau Ederiltä saama espressopannu ei käy siihen: kaikkien pannujen ja kattiloiden pohjassa pitää pysyä magneetti, muuten niitä ei saa käyttää. Omannomannnn se siitä kahvista....
Myöskin kahvattomat kaapinovet on siistejä, joskin en koskaan muista, kummalta puolelta pitää tönäistä. Ja karkea puulattia on myös super. Mulla on jossain kuva, joka on otettu just sen jälkeen, kun D kaatoi seinän, ja jossa koko huone sopisi Auschwitziin, mutta en löydä sitä mistään. Uudesta keittiöstä voisin ehkä ottaa jonkun.

Sydämeni itkee verta

Jannersee 



Erstkommunion
Mun koulu

lauantai 28. toukokuuta 2011

K E S Ä

Pitkästä aikaaaaa
En siis viitsi kertoa kaikkea ikuisuuksien takaa.

Ohitetaan pääsiäinen nopeasti: etsittiin pääsiäispupun piilottamia koreja täynnä suklaapupuja ym., mulla siellä oli vielä kurpitsansiemeniä ja Hausschuhe.

Mielenkiintoisempaa: olin siis pääsiäislomalla Kühtaissa (Ötztalin lähellä) mun repin porukoiden kanssa. Se on vuoristossa, eli lähetettiin tavarat ensin Seilbahnilla lyös ja sitten... lähdettiin kiipeämään...
Kokattiin yhdessä (mm. juustofondueta), juteltiin, pelattiin Tarok-korttipeliä, soitettiin Timotejn kitaraa, kuunneltiin vanhaa rokkia, juotiin paljon kahvia ja käytiin tekemässä Skitoureja. Mulla oli kylläkin aina lumikengät, mikä toi alas tullessa vähän extra extremeä. Kiivettiin Borisin (mun repin miehen) ja Timotejn (sen slovakialaisen vaihtarin) yhelle aikas korkealle vuorelle, josta avautui uskomattomat näköalat. Näki myös hienosti ilmansaasteet; smog.

Muikeinta oli Lawinenpiepsit, jollaset kaikilla oli messissä siltä varalta, että jäädään lumivyöryn alle. Ei kuitenkaan ollut ihan lawinensesonkiakia, ja kuultiinkin vain kivivyörä. Mutta tosi monia vanhoja lumivyöryjä näkyi.
Seuraavana päivänä mentiin vielä toisellekin vuorelle. Alastulo oli aina hauskinta, kun ne rinteet oli niin sairaan jyrkät. Kehitin uuden urheilulajin: lumikenkälaskettelu. Ohjeet: sulje lumikenkien takalukot, jalat koukkuun ja hanaaaaaaaa
Vaikeinta oli kääntyminen. Lumikengissä on aika jäätävät piikit pohjissa.
Vähemmän jyrkillä pätkillä Boris otti mut reppuselkään lasketellessaan. Näytti kuulemma koomiselta x)


Meillä oli koulussa IMU-Tag, eli siis instrumentaalimusapäivä. Jotkut siis sai mennä Feldkirchin konservatorioon kuoroon, äänistudiolle tai orkesteri- tai kitarapajaan. Mä pääsin äänistudiolle, sain tehdä siellä jättimäisellä sävellysohjelmalla pienen biisin. Pistän linkin, se on toiseksi viimeinen biisi, se missä on jazzhuiluja ja muuta älytöntä. http://www.youtube.com/watch?v=MCBD-81-1EQ

Meiän keittiöremontti on melkein valmis. Ollaan siis nyt syöty kellarissa (kaikilla on jättikellarit täällä! en enää ihmettele sitä Fritzlin luolaa), mikä ei nyt ehkä ole se ihan viihtyisin ja ruokahalua herättävin mesta. Oon spotannu tosi monia tollasia ihanuuksia http://www.natur-lexikon.com/Texte/MZ/001/00066-Hausspinne/MZ00066-Hausspinne.html, mikä ei ekalla kerralla ollut se maailman mukavin yllätys löytää oven vierestä. Kyllä, tervetuloa Keski-Eurooppaan!!! Ne siis syksyllä kyttäs aina ovien lähistöllä livahtaakseen sisään talven ajaksi. Ihan noin isoa en ole kyllä nähnyt, eikä oikestaan hirveämmin kiehtoisikaan... Mutta koitan ottaa kuvan, jos sattuu joskus olemaan kamera holleilla.
Nyt siis ollaan päästy maanpinnalle.

Täällä on   u   s   k   o   m   a   t   t   o   m   a   n   lämmin!!! Päivisin on välillä 30 astetta! En odota innolla Föhniä näillä keleillä: kuolema....

Käytiin Julian kanssa kiipeemässä yhelle vuorelle, ja kerättiin matkalla minttua. Sitä kasvaa täällä luonnonvarasena ympäriinsä. Cool! Huiputuskuvaa en saanut otettua, koska juuri sillä hetkellä, kun meinattiin ottaa kuvia, tuli joukko hikisiä miehiä huipulle. En sitten halunnut kuvata itseäni vasten Itävaltalaista luontoa kauneimmillaan läskin puolialastoman banaania syövän ukonkörilään koristamana... Joitain kuvia otettiin kuitenkin.




Eilen tuli ihastuttavia vieraita nimeltä Läuse eli päätäit.... Uskomatona! 17 vuotta ilman yhtäkään, ja sitten yhtäkkiä kiskon 7 normikammalla verdammt ulos päästäni. Onneksi on lyhyet hiukset, niin käy helpommin. Ostin tällasta ihanaa shampoota, ja nyt siis ei ole ketään elävää vuokralaista missään. Eikä kyllä näkynyt mitään saivareitakaan, mikä on aika outoa, ottaen huomioon, että mulla oli niitä ilmeisesti useampaa sukupolvea. Ehkä ne ei vaan pysy mun hiuksissa kiinni. Huomasin muutenkin, kun nyt jouduin niitä sillä raastinrautakammalla tarkemmin katselemaan, että mun hiukset on tosi epämääräset: välillä tulee vastaan jäätävän paksuja kirkuvan punasia, välillä taas ihan vaaleeta ohutta. Liikaa vaativuusastetta ja valinnanvaraa ällöttäville syöpäläisille.
Siis kirjotin STS:n papereihin, että haluan kokea mahdollisimman paljon uutta, mutta TÄTÄ en ehkä unbedingt välttämättä tarkoittanut. Mannnnn...

perjantai 15. huhtikuuta 2011

imma was los :)

 Wien oli parasta ikinä!!
Schloss Schönbrunn, Haus der Musik, huvipuisto Prater, Stephansdom & muut nähtävyydet, Starbucks... Jos jonnekin ulkomaille muuttaisin, niin ehkä sitten Wienin lähelle. Siellä on kuulemma aika maineikas yliopisto... :)
Täällä on ollut toi kesäistä, välillä yli 25 astetta. Kaikkialla on kukkia ym., ikävä kyllä myös pähkinäpuissa. Söin kesän ekan jäätelön Bregenzissä. Huomenna on lähtö Kühtaihin, eli siis vuoristoon Ötztalin lähelle. Siellä on vielä jäätävästi lunta, eli tiedossa laskettelua ja lumikenkäilyä :) oon siis mun area repin ja sen porukoiden kanssa siellä.
Viime viikolla oli tuskainen internal Vorspiel, jossa siis soitin sen pahuksen Minuuttivalssin. Meni mun mielestä aika kurjasti (siis olisi voinut mennä huonomminkin, mutta todellakin paremminkin), joten ehdin jo iloita, että eipähän ole pelkoa external Vorspielistä. Eeeehei, eilen oli sitten se external... 120 ihmistä ja minä flyygelin ääressä, järkyttävää!!!!! Mantsanmaikka oli kuulemma ottanut aikaa, ja sanoi, että meni 1:20. Taisin olla aika pahuksen hermostunut!
Mutta nyt ei ole enää mitään soittoesiintymisiä. Huh.

Tuolla on oikeesti ihminen sisällä

Joku sanoi, että mantelipuu :)

Bodenseen rannalla

Täällä on joka vuosi kuuluisa oopperatapahtuma, ja ne tekee aina entistä hienomman lavan.


Vähän mielikuvaa koosta.













esteettinen takamus