omannoman.

Tuntuu uskomattoman karulta olla Suomessa. Sain nimittäin kutsun megabileisiin täksi päiväksi, mutta koska en osaa teleportata, menee koko partyt sivu suun :(
kyseessä siis olisi ollut parin Österreich-kaverin 18v-synttärit.
blöööööööd......

hoiiii

Öööööö en sitten hirveemmin kertoillut tässä Pariisista ja silleen :-----DD Kyllä mulla oli ajatuksissa, ja melkein jopa meinasin toteuttaa!
Niin lähden tosiaan tänään. Lento klo 13:00 Itävallan aikaa, himassa olen viiden maissa. Auweeeeh...
Mulla tulee ihan älyttömän ikävä kaikkia täällä.
Ehkä pistän vielä jotain kuvia ja näin... esim Pariisista, Abschiedspartyista (meillä oli.... 3? 4?)
Katsotaan.
Mutta enkös sanonutkin, etten ole koskaan ollut hyvä päiväkirjailussa? x)
Mun laukku painaa 22,3 kg. Aika hyvä??

Löysin muuten lennon, joka maksaa Helsingistä Müncheniin 95e. Münchenistä Dornbirniin ajaa kai runsaan tunnin... x) monilla mun Itävallan kavereista on ajokortit....

turhuuspostaus

Teen etiikan portfoliota, ja törmäsin hesarin sivuilla älyttömän näköiseen artikkeliin

"Ilmaan kimmonnut karhu tappoi kaksi Kanadassa"

Tschuldigung, mutta kuka keksii vakavissaan tollasen otsikon? Ihan sen takia oli pakko lisätä se kuolema-aihepiiriin, vaikka mulla onkin jo älyttömästi liitteitä siihen. Aika mielenkiintosta: kimpoileekohan ne karhut siellä useinkin ympäriinsä...?
Hajoilin myös kommenteille:

"HS-onlinen alkuperäinen otsikko oli paljon lennokkaampi: "Lentävä karhu tappoi kaksi Kanadassa""

"Assosioin otsikon perusteella että Kanadassa karhut silloin tällöin kimpoilevat maan pinnasta. Ja tällä kertaa sitten oli sattunut osumaan autoon ponnahdellessaan.. "

"otsikkoa vielä vääntää niin näillä sana muodoillahan sitten seuraava katuun kaatuva voidaan otsikoida "asfaltti tappoi". ei se karhu mitään tappanut."

""Viaton lentävä karhunraato surmasi autoilijan ja kyydissä olleen" "


Mun kaikki kuolinuutiset on jotenkin luokkaa ö. Matkalaukkuun pakattu ruumis, Australian Planking-kuolema, kattolumivyöryjä, mutavyöryjä.
Ja nyt epämääräisesti liitelevä karhunraato. Mitäköhän Prof. Peter tykkää :'D

Arvatkaa, ketä ikävöin

Saatte kolme arvausta!!

Hah

Meidän uusi liesi on cool. Vesi kiehuu kahdessakymmenessä sekunnissa. Ainoa ongelma on, että mun Frau Ederiltä saama espressopannu ei käy siihen: kaikkien pannujen ja kattiloiden pohjassa pitää pysyä magneetti, muuten niitä ei saa käyttää. Omannomannnn se siitä kahvista....
Myöskin kahvattomat kaapinovet on siistejä, joskin en koskaan muista, kummalta puolelta pitää tönäistä. Ja karkea puulattia on myös super. Mulla on jossain kuva, joka on otettu just sen jälkeen, kun D kaatoi seinän, ja jossa koko huone sopisi Auschwitziin, mutta en löydä sitä mistään. Uudesta keittiöstä voisin ehkä ottaa jonkun.

Sydämeni itkee verta

Jannersee

 

Erstkommunion

Mun koulu

K E S Ä

Pitkästä aikaaaaa
En siis viitsi kertoa kaikkea ikuisuuksien takaa.

Ohitetaan pääsiäinen nopeasti: etsittiin pääsiäispupun piilottamia koreja täynnä suklaapupuja ym., mulla siellä oli vielä kurpitsansiemeniä ja Hausschuhe.

Mielenkiintoisempaa: olin siis pääsiäislomalla Kühtaissa (Ötztalin lähellä) mun repin porukoiden kanssa. Se on vuoristossa, eli lähetettiin tavarat ensin Seilbahnilla lyös ja sitten... lähdettiin kiipeämään...
Kokattiin yhdessä (mm. juustofondueta), juteltiin, pelattiin Tarok-korttipeliä, soitettiin Timotejn kitaraa, kuunneltiin vanhaa rokkia, juotiin paljon kahvia ja käytiin tekemässä Skitoureja. Mulla oli kylläkin aina lumikengät, mikä toi alas tullessa vähän extra extremeä. Kiivettiin Borisin (mun repin miehen) ja Timotejn (sen slovakialaisen vaihtarin) yhelle aikas korkealle vuorelle, josta avautui uskomattomat näköalat. Näki myös hienosti ilmansaasteet; smog.

Muikeinta oli Lawinenpiepsit, jollaset kaikilla oli messissä siltä varalta, että jäädään lumivyöryn alle. Ei kuitenkaan ollut ihan lawinensesonkiakia, ja kuultiinkin vain kivivyörä. Mutta tosi monia vanhoja lumivyöryjä näkyi.
Seuraavana päivänä mentiin vielä toisellekin vuorelle. Alastulo oli aina hauskinta, kun ne rinteet oli niin sairaan jyrkät. Kehitin uuden urheilulajin: lumikenkälaskettelu. Ohjeet: sulje lumikenkien takalukot, jalat koukkuun ja hanaaaaaaaa
Vaikeinta oli kääntyminen. Lumikengissä on aika jäätävät piikit pohjissa.
Vähemmän jyrkillä pätkillä Boris otti mut reppuselkään lasketellessaan. Näytti kuulemma koomiselta x)

Meillä oli koulussa IMU-Tag, eli siis instrumentaalimusapäivä. Jotkut siis sai mennä Feldkirchin konservatorioon kuoroon, äänistudiolle tai orkesteri- tai kitarapajaan. Mä pääsin äänistudiolle, sain tehdä siellä jättimäisellä sävellysohjelmalla pienen biisin. Pistän linkin, se on toiseksi viimeinen biisi, se missä on jazzhuiluja ja muuta älytöntä. http://www.youtube.com/watch?v=MCBD-81-1EQ

Meiän keittiöremontti on melkein valmis. Ollaan siis nyt syöty kellarissa (kaikilla on jättikellarit täällä! en enää ihmettele sitä Fritzlin luolaa), mikä ei nyt ehkä ole se ihan viihtyisin ja ruokahalua herättävin mesta. Oon spotannu tosi monia tollasia ihanuuksia http://www.natur-lexikon.com/Texte/MZ/001/00066-Hausspinne/MZ00066-Hausspinne.html, mikä ei ekalla kerralla ollut se maailman mukavin yllätys löytää oven vierestä. Kyllä, tervetuloa Keski-Eurooppaan!!! Ne siis syksyllä kyttäs aina ovien lähistöllä livahtaakseen sisään talven ajaksi. Ihan noin isoa en ole kyllä nähnyt, eikä oikestaan hirveämmin kiehtoisikaan... Mutta koitan ottaa kuvan, jos sattuu joskus olemaan kamera holleilla.
Nyt siis ollaan päästy maanpinnalle.

Täällä on   u   s   k   o   m   a   t   t   o   m   a   n   lämmin!!! Päivisin on välillä 30 astetta! En odota innolla Föhniä näillä keleillä: kuolema....

Käytiin Julian kanssa kiipeemässä yhelle vuorelle, ja kerättiin matkalla minttua. Sitä kasvaa täällä luonnonvarasena ympäriinsä. Cool! Huiputuskuvaa en saanut otettua, koska juuri sillä hetkellä, kun meinattiin ottaa kuvia, tuli joukko hikisiä miehiä huipulle. En sitten halunnut kuvata itseäni vasten Itävaltalaista luontoa kauneimmillaan läskin puolialastoman banaania syövän ukonkörilään koristamana... Joitain kuvia otettiin kuitenkin.

Eilen tuli ihastuttavia vieraita nimeltä Läuse eli päätäit.... Uskomatona! 17 vuotta ilman yhtäkään, ja sitten yhtäkkiä kiskon 7 normikammalla verdammt ulos päästäni. Onneksi on lyhyet hiukset, niin käy helpommin. Ostin tällasta ihanaa shampoota, ja nyt siis ei ole ketään elävää vuokralaista missään. Eikä kyllä näkynyt mitään saivareitakaan, mikä on aika outoa, ottaen huomioon, että mulla oli niitä ilmeisesti useampaa sukupolvea. Ehkä ne ei vaan pysy mun hiuksissa kiinni. Huomasin muutenkin, kun nyt jouduin niitä sillä raastinrautakammalla tarkemmin katselemaan, että mun hiukset on tosi epämääräset: välillä tulee vastaan jäätävän paksuja kirkuvan punasia, välillä taas ihan vaaleeta ohutta. Liikaa vaativuusastetta ja valinnanvaraa ällöttäville syöpäläisille.
Siis kirjotin STS:n papereihin, että haluan kokea mahdollisimman paljon uutta, mutta TÄTÄ en ehkä unbedingt välttämättä tarkoittanut. Mannnnn...

imma was los :)

  

 Wien oli parasta ikinä!!
Schloss Schönbrunn, Haus der Musik, huvipuisto Prater, Stephansdom & muut nähtävyydet, Starbucks... Jos jonnekin ulkomaille muuttaisin, niin ehkä sitten Wienin lähelle. Siellä on kuulemma aika maineikas yliopisto... :)
Täällä on ollut toi kesäistä, välillä yli 25 astetta. Kaikkialla on kukkia ym., ikävä kyllä myös pähkinäpuissa. Söin kesän ekan jäätelön Bregenzissä. Huomenna on lähtö Kühtaihin, eli siis vuoristoon Ötztalin lähelle. Siellä on vielä jäätävästi lunta, eli tiedossa laskettelua ja lumikenkäilyä :) oon siis mun area repin ja sen porukoiden kanssa siellä.
Viime viikolla oli tuskainen internal Vorspiel, jossa siis soitin sen pahuksen Minuuttivalssin. Meni mun mielestä aika kurjasti (siis olisi voinut mennä huonomminkin, mutta todellakin paremminkin), joten ehdin jo iloita, että eipähän ole pelkoa external Vorspielistä. Eeeehei, eilen oli sitten se external... 120 ihmistä ja minä flyygelin ääressä, järkyttävää!!!!! Mantsanmaikka oli kuulemma ottanut aikaa, ja sanoi, että meni 1:20. Taisin olla aika pahuksen hermostunut!
Mutta nyt ei ole enää mitään soittoesiintymisiä. Huh.

Tuolla on oikeesti ihminen sisällä

Joku sanoi, että mantelipuu :)

Bodenseen rannalla

Täällä on joka vuosi kuuluisa oopperatapahtuma, ja ne tekee aina entistä hienomman lavan.

Vähän mielikuvaa koosta.

  

esteettinen takamus

heil

Ollaan me aika somia.

Olin eilen Bad Taste-partyssa. Huonoa musaa (ikivihreitä hittejä, jotka kaikki tuntee), mahdollisimman huonolla maulla valitut vaatteet ja ikivanhoja tanssiliikkeitä (tyylillä asereje ja de je debe tu de jebere sebiunouva majabi an de bugui an de buididipi.....) geil x)
Mulla oli lian isot, ilmeisesti joskus muinoin keltaiseksi luokitellut farkkushortsit, joissa vyönä vaaleenpunanen pilkullinen huivi, kimaltelevat sukkarit, joiden päällä vielä yksi jalka vihreistä sukkareista, pitkävartinen laskettelusukka ja riemunkirjava villasukka, valkonen toppi, jonka päällä sininen/turkoosi lerpattava toppi ylös sidottuna, itetehty helminauha ja heijastinranneke (sellanen, mitä koulussa aina jaettiin). Kännykkä ym. oli sellasessa mielenkiintosessa kurpahtaneessa vaaleenpunasessa kyttyrälaukussa, joka roikku shortseista, ja vielä siinä kiinni punanen tekokukka. Ja sinistä luomiväriä, joka oli kivasti pitkin naamaa lähtiessä.
Siellä oli ihan sietämättömän kuuma ja älyttömästi ihmisiä, mutta muuten oli ihan jees. Lähdettiin puolenyön jäljestä kotiin, tai siis mä menin Hannahille yöksi, koska Höchst on öisin bussilla niin vaikeasti saavutettava.

Übrigens: kun täällä sanotaan, että ihan sama, ei sanotakaan "des isch mir egal", vaan "des isch mir Wurscht". Siis että se on minulle makkara. Se tulee yhdestä tarinasta/vitsistä, jossa pari sikaa juttelee, ja toinen toteaa siinä, että "Ist doch sowieso Wurst was aus uns wird!"

Ensi viikonloppuna STS Wien-Wochenende. Junailen jo torstaina Bad Goiserniin Annalle, ja matkusestaan sieltä perjantaina yhdessä.

Siitä lisää joskus, voisin juoda kahvia nyt --->>

Vielä vähän Funkafest- & Früahlingbilderrr:

K E V Ä T

K E V Ä T  !!11

Etiikkaa

Huomatkaa hehkuva silmä.

Obin Funkaküachle.

Noita räjähtää ihan kohta..

Kokko palaa.

Kokko romahtaa.

Kokko rojahtaa kasaan.

Kokko hiillostuu.

Dingsbums

Heilee.. Sain kuvat viimein koneelle asti.

Täällä on nyt tosi keväistä: pysäkiltä kotiin pyöräillessä ei tarvitse takkia, linnut karjuu aamusta iltaan ja kaikilla on jo puutarhoissa pieniä kukkia. Viikonlopuksi on luvattu jopa 16 astetta. Huomenna mennään muutaman ihmisen porukalla Hohenemsiin leffaan katsomaan Rangoa, ja sen jälkeen osa suunnistaa Götsikseen Funkenfestiin, sen jälkeen luultavasti Obille (sille jäbälle, jolla on se lentokone) Dornbirniin baariin. Se on ehkä tähän mennessä mielenkiintoisin traditio.

Funkenfestissä kootaan jäätävä kokko (kaupungin asukkaille tulee kotiin kirje, jossa pyydetään kasaamaan soveliasta kokkopuuta tiettynä päivänä kadunreunaan, josta se haetaan kuormurilla, niin kuin viikoittain Keltaiset Säkit, eli roskapussit), jonka huipulle astetetaan mahdollisimman rumaksi tehty valtava noita.
Juhla alkaa puoli kuudelta "Kinderfunkenilla", eli lasten Funkenfestillä, jossa poltetaan pienempi kokko. 19.15 alkaa sitten iso juhla, jossa noita nostetaan kokon huipulle ja koko roska sytytetään tuleen. Jos noita palaa kokon mukana, ollaan voitettu talvi. Jos noita keikahtaakin kumoon kokolta, kokoonnutaan viikon päästä uudestaan pitämään noidan hautajaisia (eli siis kaivetaan kirjaimellisesti hauta sille ja varmaan jotain sitten juhlitaan siinä). Jossain vaiheessa, varmaan sitten, jos/kun noita alkaa palaa, huudetaan jokin loru, joka on eri kaupungeissa erilainen. Götsiksen noidan sisällä on ilotulitteita, mikä oli kuulemma tosi pelottavaa pienempänä (sanoivat mun bilsanryhmän götsisläiset). Ja, koska ollaan Itävallassa, kuvaan kuuluu tietysti Funkenküachle, eli erityinen leivos. Obi, joka jostain syystä vetää koko Funkenfestiä; sen äiti kai on tehnyt sen noidankin tänä vuonna, sanoo, että Götsiksessä on koko Vorarlbergin parhaat Funkenküachlet, koska niitä ei tehdä niin rasvasiksi, kuin muualla. Na ja, katsotaan, mitä perää siinä on: mennään nimittäin Bibin kanssa lauantaina toiseen Funkenfestiin Rohrbachiin! Sen jälkeen jään vielä Bibille yöksi, kun mulla ei nuo bussit tosiaan niin turhan usein kulje.
Toivottavasti jommassa kummassa juhlassa se noita putoaa.. Haluaisin nähdä noidan hautajaiset :'D

Viime perjantaina mun sosiaalinen elämä hylkäsi mut totaalisesti, ja jouduin jäämään kotiin leipomaan korvapuusteja. Lauantaina mentiin Julian kanssa uimaan, ja illalla oli Rafin 17-v synttäriparty Hohenemsissa. Jouduin lähtemään jo vähän kahdentoista jälkeen, koska muuten olisin missannut viimeisen yöbussin Lustenausta Höchstiin. Olin himassa kai puoli kahden maissa; ärsyttää asua so verdammt weit weg :(
Maanantaina oli Rosenmontag, jolloin ei ollut ollenkaan Nachmittagsschulea. Tiistaina oli Faschingin huipennus: Faschingdienstag, jolloin siis karnevaalit on kovimmillaan. Saatiin pianotunnilla Prof. Kachatourilta Krapfenit: Faschingin tyypillisimmät leivokset, jotka on niin kuin munkkeja, mutta sisällä on aprikoosimarmeladia ja päällä tomusokeria. Koulun jälkeen tehtiin Bibin ja Julian kanssa suklaavohveleita ja Sveitsiläistä Kaakaota Nro 1 ja mentiin karnevaaleihin.

Minuuttivalssi on valmis, tosin mulla se on oikeestaan 1:40 valssi. Käytin tilaisuutta hyväksi (ilmainen pianomaikka viikoittain) ja alotin Chopinin Faintaisie Impromptun, op.66. Mannnn ischs schwierig! Mutta kyllä se vielä joskus menee... Alku on jo ihan ok.
Söin maanantaina ekaa kertaa varmaan kymmeneen vuoteen banaania sellasenaan, enkä saanut kuin ihan vähän oireita. Tänään niitä oli vielä vähemmän - ehkä mä pääsen edes yhdestä allergiasta eroon!!!

Sanovat lehmät.

Nuo muodostelmat on siis massiivisia. Vasemmassa reunassa näkyy tuolihissi ja sen alla laskijoita.

Ranteita pystyy vääntämään aika mielenkiintosesti.

H A N A A !!!

Impromptu

Roskis.

Mun juna lagasi tosiaan 90 minuuttia teknisen vian takia.

Tuskakirja.

Junalippu... :)

Näitten kanssa oli kiva ettiä vapaata paikkaa.

Jass-kortit :DD

Ajantappoa.