Zeas

Kolmen päivän päästä joulu. Olen kohta ollut täällä 4 kuukautta!!!
Joku aika sitten kärsin hirveitä vatsakivuista, mutta sain Dr. Schneiderilta (vähintäänkin epäilyttävä nimi; antaa odottaa välitöntä leikkausta isolla veitsellä) antibiootteja ja tuskaisen 30 kapselin lääkepurkin: hauskaa joulua. Nyt ei tunnu onneksi enää mitään.

Tehtiin viime viikonloppuna Johin ja Vincen kanssa Weihnachtskeksejä, oli hauskaa :D Suurimman osan kekseistä koristelin niska limassa joululahjalisäksi Gast Familielle. Olen muutenkin onnistunut jo hankkimaan kaikki lahjat; enää pari korttia piirtämättä. Huh, en ole koskaan ollut näin ajoissa!! Varmaan tuo ulkomaanpostin hitaus jotenkin painosti :'D Tänään tein vielä suklaakaurakeksejä huomiseksi: meillä on jotain joulujuttuja koulussa (joskin Prof. Reich (se enkunmaikka, joka ei enää ole niin hirveä, koska olen oppinut jotenkin ymmärtämään sen sarkastista huumoria) sanoi, että se ei mitään joulutuntia pidä (saadaan tosin kaikin mokomin tuoda sille keksejä; se "loves cookies. And chocolate.")

Frau Eder oli muuten tosi jees, pelkäsin ihan turhaan. Sillä oli sen Octavio-poika messissä (ehkä 12v?). Se räpelsi koko ajan rubikin kuutiota ja oli tosi mukava; pyysi mua näyttämään taloa ja jutteli koko ajan. Jouduin kääntämään niille karjalanpiirakoiden reseptin :D
Nikolaukselta sain ihan j ä ä t ä v ä n  säkillisen tavaraa; vuoren hedelmiä, lebkuchen, kiiltokuvan, kalenterin, ystäväkirjan :----DDD, purkkaa, suklaata...

Oha, Übrigens!! Luulin, että feilaan enkunkokeen täysin, mutta sainkin 3:n. Luulin, että psykankoe meni loistavasti (uskoin ihan tosissaan ymmärtäneeni kysymykset, viimeistä lukuunottamatta), mutta siitä tuli 4-. Maailma on epäoikeudenmukainen. Toisaalta ne psykan monisteet oli jotain käsittämätöntä: en tajunnut oikeastaan mitään kokeeseen lukiessani, että siihen nähden oli aika saavutus ylipäänsä päästä läpi.

Bussiaikataulut vaihtuivat: nyt Höchstistä Dornbirniin ajaa vain 50, eli en enää voi kakkosmahdollisuutena ottaa 52A:ta ja vaihtaa Neuer Rheinillä 52:seen. Ja joudun joka päivä Nachmittagsschulen jälkeen venaamaan puoli tuntia bussia, joka on sitten vielä 10 minuuttia myöhässä, minkä jälkeen seison (istumapaikkoja ei tosissaan ole ennen Lustenauer Hofia: koska 52 ei enää aja samoja reittejä kuin ennen, 50 on niin täynnä, että sinne saa kirjaimellisesti heittäytyä sisään saadakseen edes vähän jalansijaa ennen kuin ovet sulkeutuu. Onneksi bussin pysähtyessä ja ovien avautuessa uudestaan joku aina putoaa pois kyydistä: mikäli sillä ei ole aikaa nousta takaisin, tulee jopa vähän tilaa hengittää!! Aina voi toivoa.) dösässä vähintään 45 minuuttia, mikä tarkoittaa, että olen kotona vasta viiden jälkeen, vaikka pääsen koulusta 15.40.

23. 12. ajetaan Lechiin: vietetään siellä joulua. Tullaan kuitenkin 25. päivä takaisin, kun U:lla on yövuoro Altenheimilla. Jossain vaiheessa joululomaa on tiedossa jänispaisti, odotan kauhulla. Tosin se ei ole mitään verrattuna siihen, mitä kuulin Annalta: niillä on ruokalistalla kieltä ja täytettyä sianvatsaa! Uhh.... Kun asiat asettaa oikeisiin mittasuhteisiin, lautasellani möllötävä hapankaali on oikestaan taivaan mannaa. Tai no jaa, en nyt tiedä... Kun nyt muistelen sitä järkyttävää löyhkää, joka D:n purkittaessa itsetehtyä hapankaalia kipusi portaita ylös huoneeseeni (huolimatta urheasta yrityksestäni tilkitä kaikki mahdolliset ovenraot peitolla ja pumpulilla); joo, ei siihen kerta kaikkiaan voi mieltyö. Ab'r irgndwie werd i's schaffa!! Kyllä se tästä vielä! Syön vaikka joka päivä hapankaalia (mitä itse asiassa jo melkein teen: hapankaalikausi....), kunhan en vaan joudu olemaan täällä silloin, kun joku päättää toteuttaa käytönnässä sen Österreichische Küche-kirjan sianaivoreseptin.....

Joululomalla on vielä ehkä tiedossa Suomimafian tapaaminen, mutta mikään ei vielä ole varmaa. Asun niin kaukana muista, että on vähän työlästä junien kanssa...

Näin muuten viime sunnuntaina VIIMEINKIN Harry Potterin. Auf Deutsch. Oikeastaan, siis ensijärkytyksen laannuttua, ne ääninäyttelijät eivät olleet niin huonoja kuin pelkäsin. Itse asiassa, ainoastaan Kalkaros tuotti kitkerän pettymyksen: anteeksi mikä se surkea kitisijä nyt oli oikein olevinaan?? Aidolla Kalkaroksella kuuluu olla sellanen matala ja kumea ääni. Ei hyvä, Saksa!! Totta kai myös Rupert Grintiä on mahdoton jäljitellä; saksankielinen sijaisääni oli aika lame. Mutta huomasin puolivälissä, että MENSCH, tajuan kaiken!! Tuli voitokas fiilis :) tosin ne puhuivat Hochdeutshcia... Leffa oli muuten tosi hyvä! 6. oli aika pettymys, mutta tämä oli oikeasti hyvin tehty. Meni jopa aika lailla kirjan mukaisesti.

Toivon, että kaikki kortit ja paketit saapuvat sinne Suomeen ajoissa. Siellä oli kai jotain lakkoilua...?

Mulla ei kyllä enää ole noin paljon hiuksia päässä. Paha tapa leikellä niitä 24/7.